Runoja
Tältä sivulta löytyy muutamia runoja, joita on mieleen juolahtanut.
__________________________________________________________
Kultainen kuu
Sininen hämärä syysmaiseman peittää,
kuu kultainen veteen sillan heittää.
Jos mieli on maassa ja ajatus harmaa,
kuu tietäsi valaisee, hymyllään lohduttaa.
Iloisena iltana kuu nauraa,
se taivaalla tanssii, jos haluaa.
Hämärä tiivistyy, yön pimeydeksi vaihtuu,
kuu korkealle kohoaa, pilven takaa vilkuttaa.
Pakkasyön kuu loistaa terävänä sirppinä,
kuun ympärillä tuikkii tuhat tähteä.
_____
Syksyn hehkuva aamu
Syysaamun auringon nousu,
hehkuva liekki taivaan rannassa.
Ruskan kirkkaat värit puissa tanssivat.
Vielä vihreät lehdet
mennen kesän lämpöä luovuttavat.
Pihlajan kirpeä puna syvenee.
Yön kylmä usva
hitaasti pois haihtuu.
Viljapellon lämmin kulta,
käännetyn maan vahva multa.
Joutsenet vahvoin siivin
vaistonsa varassa
kohti valoa, lämpöä,
alkavat pitkän matkansa.
__________________________________________________________
Kesän 2009 runosatoa:
Jää sulaa
Jäänraikas vesi
vuorenseinää alas solisee.
Vaivaiskoivu vihreine lehtineen
kesätuulessa oksiaan ojentelee.
Ylinnä lumi
vielä valkeana hohtaa.
Vuonon hiekat laajat,
missä meri maan kohtaa.
Puron reunan rentukat
keltaisena loistavat.
Karua ja kaunista
on luonto pohjoisen
alkukesän voimissaan.
_____
Aamuyö
Hetki yön äänetön,
niin ääretön on erämaa.
Säde auringon ensimäinen
unetonta lohduttaa.
Vielä hetken kerää luonto voimiaan
kunnes linnut laulun aloittaa,
herää päivään nousevaan.
_____
Lapin taika
Lapin ukko vääräleuka
tietää taian suuren.
Ei kerro kulkijoille,
vaan pitää salaisuuden.
Kesäturistit kulkee,
ihmetellen utelee.
Pitää ukko pintansa,
ei hätäile, tietää hintansa.
Kannattaa täällä kiire heittää,
ajan kanssa kahvit keittää.
Antaa ajatuksen hiljalleen
asettua kohdalleen.
Kun aikaa tarpeeksi kuluu,
ehkä totuus paljastuu,
kaiken muun vertainen,
niin yksinkertainen!
_____
Joki
Joki pohjoisen, kalojen kehto,
on elinehto ollut kansan varhaisen.
Reunoilleen rehevyyttä toi,
eläimet joesta vettä joi.
Asutus eteni ja karttui,
sukupolvet vaihtui,
lapset aikuisiksi varttui.
Myös rajan joki ylitti,
siitä kulkija yli yritti.
Joskus onnistui, toisinaan ei,
paljon mukanaan toi,
ehkä jotain vei.
Joki paljon nähnyt on,
yhä vesi virtaa ja kalaa on.
_____
Loma
Lomahetki ilman tehtävää,
ympärillä pelkkää kesää vehreää.
Linnut monin sävelin laulaa,
kaukana joku jotain naulaa.
Tunnen lämpöisen kesätuulen,
haavanlehtien havinan kuulen.
Kukkien tuoksu huumaa,
auringonpaisteessa on jo kuumaa
Muurahainen väsymättä kortta etsii.
Auringonpalvoja vesistä vilvoittavista uneksii.
___________________________________________________________
"Tuntsalla" runo syntyi kesällä 2008. Pirunkirkko on Tuntsan alueella keskellä suomaisemaa oleva tummanruskea, todella suuri "kivikasa", olisiko jääkauden myllerryksissä syntynyt... Sinne on rakenettu tien varresta suon yli pitkospuut.
Tuntsalla
Aurinko tuntureilla ilakoi,
sade kultakaaren loi.
Jängän poikki puinen tie
pirunkirkkoon vie.
Siellä tuuli urkuina soi,
kulkija karhun nähdä voi.
Joki virtaa aina vain,
karttaa kala onkeain, tällä kertaa.
Onko saunan löylylle vertaa?
Pian aurinko laskee,
peittää pilvi sen.
yön jälkeen säteet herättää
poron unisen.
_____
"Yli kesäyön" runo syntyi maalatessani galleriasta löytyvää samannimistä taulua ja siitä tunnelmasta, jota yritän tavoittaa tauluun.
Yli kesäyön
Aurinko hiljaa laskee,
pian noustakseen uudestaan.
Säteet kultana hohtaa,
veteen kimaltaa.
Helmassa laineiden,
lämmössä rantahiekan
Levätä saa,
yli kesäyön.
_____
Seuraava runo liittyy tauluun "Pieni kukkaistyttö", joka löytyy kuvagalleriasta.
Lapsuuden kesä
Koko kesän aurinko paistaa,
niityn kukat kukkii,
niitä poimia saa!
Saa kimpun mummo, täti, äiti tietenkin,
on kesä lapsuuden onnellisin.
Koko kesän aurinko paistaa,
rannan laineet liplattaa,
saa uimaan pulahtaa!
Saa mansikoita maistaa!
Ruoho pehmeä varpaita kutittaa.
_____
Oheinen runo on toivotus eläkepäiviä viettämään pääsevälle:
Sitten kun on aikaa
Sitten kun on aikaa,
teen mitä vaan huvittaa,
ei pidä töihin kiiruhtaa!
Sitten kun on aikaa,
en tarvi kellokorttia,
saan monta porttia avata
ja maailmalla reissata.
Sitten kun on aikaa,
puhaltaa lempeät tuulet.
Kun linnun laulun kuulet
ja ymmärrät sen,
ei huoleta huominen.
Sitten kun on aikaa,
onko se todella jo nyt?
Tätä kaipasin,
kun oli päivä vaikein.
Tätä odotin,
ja nyt on mieli haikein.
_____
Tämä runo pyrki muuten vain paperille, olkoon nimenä vaikka:
Niin paljon
Paina tuska harteilla
niin, että vajoan syvälle pimeään maahan.
Ja mentyäsi jää keveys,
kuin perhonen
joka lennähtää kukanlehdelle.
Puhalla tuuli
niin, että joutuu kaikin voimin
puskemaan vastatuuleen.
Ja mentyäsi jää voima,
joka on valmis
kohtaamaan puuskat ja puhurit.
Piiskaa sade,
kastele ja huuhdo mennessäsi
kaikki turhaan kiinni takertunut.
Ja mentyäsi jää raikkaus,
kuin aamukasteinen ruoho
kesäyön jälkeen.
Paista aurinko
niin kirkkaana ja häikäisevänä,
että mentyäsi
on sielu tulvillaan
kultaisia säteitä.
_____